Apua raskaudenaikaisten häpyliitoskipujen lievittämiseen

28.6.2019

Raskauden aikana naisen kehossa tapahtuu monia fysiologisia muutoksia, jotka valmistavat kehoa tarkoituksenmukaisesti raskausaikaan ja synnytykseen. Raskauteen kuuluu myös olennaisena osana hormonitoiminnan muutokset. Esimerkiksi relaksiinihormoni pehmittää lantionseudun nivelsiteitä ja ligamentteja erityisesti häpyluuliitoksessa sekä risti- ja suoliluun välillä. Tämä voi aiheuttaa häpyliitoskipuja, mutta kivut saattavat myös juontaa juurensa lantion alueen nivelongelmista tai heikkouksista, jotka ovat olleet jo ennen raskautta. Kipujen aiheuttajaa ei siis varmuudella tunneta ja aihe on jo pelkästään tämän takia moniulotteinen.

Fysioterapeuttisia harjoitteita

Yli puolet raskaana olevista naisista kokee symfyysikipuja eli häpyliitoskipuja. Ne voivat tuntua vihlonnalta tai terävältä kivulta lantion alueella, alaselän alueella sekä häpyliitoksessa. Kipu saattaa säteillä takareisiin, nivusiin tai välilihan alueelle ja kipu voi vaihdella lievästä voimakkaaseen tuntemukseen sekä rajoittaa päivittäisiä toimia. Usein kipuja saatetaan myös aliarvioida. Näin ollen raskaana olevien fyysiseen kuntoon ja mahdollisimman kivuttomaan olotilaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Fysioterapiaa pidetään lantion alueen kipuihin ensisijaisena hoitomuotona. Hoito voi sisältää manuaalista terapiaa sekä passiivisia että aktiivisia harjoitteita. Häpyliitoskipuja voi lieventää välttämällä mahdollisuuksien mukaan asentoja, joissa paino kohdistuu häpyliitokseen. Raskaana ollessa kannattaa kuitenkin liikkua kevyesti kivun sallimissa rajoissa. Kun kyse on häpyliitoskipujen fysioterapeuttisista harjoitteista, nousee tutkimuksissa ja kirjallisuuskatsauksissa vahvasti esille kaksi eri aihealuetta: lantiota stabiloivat harjoitteet sekä lantionpohjan lihasten harjoitteet. Monet naiset hyötyvät lantion stabiiliutta lisäävästä fysioterapiasta ja stabiloivat harjoitteet helpottavat
häpyliitoskivuissa. Vahvat lantiopohjalihakset kestävät paremmin raskauden aiheuttamaa
venytystä, lihasten toimintakyky on parempi ja vahvat lihakset toipuvat paremmin
vaurioista.

Opas äideille

Toukokuussa 2019 Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman opiskelijat Katriina Pohjola ja Oona Simola esittelivät opinnäytetyönsä, joka käsittelee viimeisimpään tutkimustietoon ja asiantuntijakokemuksiin perustuen raskaudenaikaisia häpyliitoskipuja sekä kuinka niitä voidaan pyrkiä lievittämään fysioterapeuttisilla harjoitteilla. He tekivät opinnäytetyön yhteistyössä Suomen Äitiysfysioterapeutit ry:n kanssa ja työ on kokonaisuudessaan luettavissa täällä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913294. Työn tuotoksena syntyi Helpotusta häpyliitoskipuihin – opas äideille, joka löytyy tämän sivun lopusta pdf-muodossa. Oppaan pääpaino on kuvitetuissa fysioterapeuttisissa harjoitteissa, joita on mahdollista tehdä osissa ja raskauden eri vaiheissa. Jos jokin aiheeseen liittyvää mietityttää, äitiysfysioterapeutit ympäri Suomen auttavat mielellään.

Lähteet

Almousa, S., Lamprianidou, E. & Kitsoulis, G. 2017. The Effectiveness of stabilising exercises in pelvic girdle pain during pregnancy and after delivery: A systematic review. Wiley Online library. Viitattu 26.10.2018. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/pri.1699

Hayes, A. & Smith, H. 2016. Pregnancy. The naked truth. Iso-Britannia, Bath: Crimson Publishing.

Klemettinen, R. (toim.) & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä (kirj.) 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino.

Kosonen, L. 2018. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin. Helsinki: Kustantamo S&S.

Rautaparta, M. 2010. Raskaus Synnytys Äitiys. Äidiksi omaa kehoa kuunnellen. Helsinki: WSOY.

Sklempe Kokic, I., Ivanisevic, M., Uremovic, M., Kokic, T., Pisot, R. & Simunic, B.
2017. Effect of therapeutic exercises on pregnancy-related low back pain and pelvic girdle pain: Secondary analysis of a randomized controlled trial. Journal of rehabilation medicine. Viitattu 28.10.2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28233012

Stenman, M. 2016. Liikkuvan äidin hyvinvointi. Raskausaika ja äitiys. Fitra.

Tavi, V. & Sillanpää, A. 2015. Koko naisen terveys. Helsinki: Gummerus Kustannus.